Lauantaina 19.05.2012 pelataan Helsingin Hartwall-areenalla vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen välierät.
Välieräparit ovat:
Venäjä-Suomi
Tsekki-Slovakia
Analysoin nämä välieräparit kliinisen tarkasti ja annan vetovinkit. Kehotan kaikkia pistämään vedot kiinni, sillä allekirjoittanut ei tunnetusti erehdy koskaan!
Venäjä-Suomi -välieräottelupari on etukäteen täysin selkeä asetelmiltaan. Voin välittömästi nimittäin kertoa, että Venäjä tulee voittamaan ottelun ja sysäämään Suomen pronssimitalipeliin.
Maalivahtipelin osalta tilanne on aika tasainen, sillä Venäjän Semjon Varlamov ja Petri Vehanen ovat olleet kisoissa tähän mennessä varsin tasaisia. Toisaalta täytyy ottaa huomioon, että Varlamov on pelannut tähän mennessä enemmän niin sanottuja kovia pelejä kuin Vehanen. Siksipä Varlamov vetääkin pidemmän korran ennakkovertailussa, mutta päivän kunto tietenkin ratkaisee loppupeleissä.
Puolustuspäässä tulee ensimmäiset suuret erot, sillä Venäjän puolustus johtajinaan muun muassa Nikita Nikitin, Aleksei Jemelin ja Ilja Nikulin pätkii mennen tullen Suomen heikon "EHT-puolustuksen". Vaikka Venäjälläkään ei ole kuin kaksi NHL-puolustajaa, niin jo se tekee merkittävän eron Suomen vastaavaan osa-alueeseen nähden, sillä Suomella ei ole yhtään vastaavan tason puolustajaa ja ainoastaan Ossi Väänänen ylipäätään kykenisi NHL-tasolle. Kummallakin joukkueella on paljon KHL-osaamista puolustuksessa, mutta myös kyseisessä vertailussa Venäjän KHL-puolustajat ovat ehdottomasti nimekkäämpiä ja meritoituneimpia. Suomen puolustus on osoittanut turnauksen aikana myös useaan otteeseen haavoittuvaisuutensa ja Suomen hyökkäyksen on täytynytkin auttaa usein puolustusta merkittävissä määrin. Puolustuksen auttaminen on toki täysin normaalia jääkiekossa ja sitä tekee luonnollisesti myös Venäjä, mutta Venäjän hyökkääjät eivät missään nimessä ole vielä kertaakaan joutuneet auttamaan puolustustaan paniikissa, koska Venäjän huippulaadukas rosteri ei ole koskaan joutunut suurempaan paniikkiin. Puolustuspää on siis selkeästi Venäjän heiniä ja Suomelta löytyy paljolti vain yksittäisissä peleissä onnistuvia yksittäisiä tusinapakkeja.
Hyökkäys onkin sitten ylivertainen ase Venäjän federaation hyväksi, sillä jo pelkästään joukkueen keskushyökkääjäsielut Jevgeni Malkin ja Pavel Datsjuk kepittävät koko Suomen rosterin kahdestaan, kun taito-osaamisesta on kyse! Suomelta löytyy ylipäätään vain yksi kärkitason keskushyökkääjä eli Mikko Koivu ja Koivukin sattuu olemaan enemmän työläinen kuin todellinen tähtipelaaja. Joukkueiden laitahyökkääjäosastolla erot ovat ehkä jopa vielä konkreettisemmat, sillä Venäjältä löytyy kaksi NHL:n terävimmän kärjen sankaria eli Aleksandr Ovetskin ja Aleksand Sjomin! Lisäksi Venäjältä löytyy todella monta KHL-laitahyökkääjää, kuten Aleksandrit Popov ja Perezogin, joiden osaaminen on samalla tasolla kuin Suomen parhaimpien laitahyökkääjien eli Jussi Jokisen ja Valtteri Filppulan. Kaiken huipuksi edellisissä huomattavasti heikommissa MM-kisoissa syömähampaaksi noussut "PIG-ketju" eli Janne Pesonen - Jarkko Immonen - Mikael Granlund on hyytynyt kovemman tason kisoissa aivan puulaakitasolle. Suomen ja Venäjän "työläisosasto" on hyökkäyksen osalta aika tasainen ja Suomelta löytyy ehkäpä paras tämän osaston nimi, kun joukkueestamme löytyy kokenut Niko Kapanen. Suomen hyökkäyksen tähtiosaamisen kärki on siis todella kapea ja itse asiassa Suomella ei edes ole yhtään sellaista tähtihyökkääjää, joita Venäjältä löytyy peräti noin kaksi kentällistä. Myöskään usein Suomessa väitetty tunne taikka joukkuepelaaminen tai pikemminkin sen puute eivät tule olemaan Venäjän ongelmia, sillä amatöörit eivät tajua tosiasioita. Aiempi Venäjän rämpiminen johtui valmennuksen ontumisesta, kun mestarivalmentaja Vjatseslav Bykov menetti lopulta otteensa. Nykyisin Venäjällä on tunnetusti uusi todella kovatasoinen ja aktiivinen valmennus, joten edellä mainittu Venäjän mentaalipelaamiseen liittyvä teoria on pelkkää suomalaista amatöörien haihattelua. Toisin sanoen yksi Niko Kapanen ja Mikko Koivu tai yksi Jussi Jokinen eivät nosta Suomen joukkueen kokonaisarvoa mihinkään, kun jo yksistään Jevgeni Malkin on arvokkaampi joukkueelleen kuin 100 suomalaista työläispelaajaa!
Näin ollen onkin selvää, että olympiavoittaja Zinetula Biljaletdinovin käskyttämät Venäjän federaation joukot suoranaisesti MURSKAAVAT Jukka Jalosen suolapatsaana ja osaamattomana johtaman Suomen heppoisen miehistön 99% varmuudella! Ainoa pieni mahdollisuus Suomen rimpuilemiseen olisi maalivahti Petri Vehasen täydellinen onnistuminen. Tällöin peli voisi mennä jatkoajalle ja voittolaukauskilpailuihin, mutta viimeistään voittolaukauskilpailuissa Venäjän hurja taitotasoero muuttuisi lunastettavaksi optioksi, finaalipaikaksi, Venäjälle!
Venäjä voittaa 99% varmuudella tai tulee tasapeli 1% varmuudella!
Tsekki-Slovakia -välieräottelupari on luonnollisesti siinä mielessä samanlainen hegemoniaottelu kuin on aiempikin välieräottelupari, että kyseessä on naapurivaltiot. Mutta tämä ottelupari on kuitenkin lähtökohtaisesti aivan toisenlainen asetelmiltaan, sillä täysin selkeää voittajasuosikkia ei ole ja kumpainenkin valtio muodosti aiemmin yhden ja saman valtion eli Tsekkoslovakian.
Maalivahtipelin osalta asetelmat ovat lähtökohtaisesti melko tasaiset, sillä kummallakin joukkueella on niin sanottu yllätysonnistuja. Tsekin puolelta tuo yllätysonnistuja on Jakub Kovar ja Slovakian puolelta Jan Laco. Kumpikin maalivahti lähti kisoihin siitä asetelmasta, että ykkösveskarin asema oli enemmän kuin epävarma, mutta kisojen aikana tuo kyseinen ykkösasema on kummankin itsensä selkeästi hankkima. Onkin siis selvää, että maalivahtipeli näyttelee kovaa roolia. Puolivälierissä kumpikaan maalivahdeista ei onnistunut mitenkään maagisesti, mutta toisaalta suuria epäonnistumisiakaan ei ollut. Kummankin maalivahdin joukkue sai vastaansa kovan ennakkosuosikin, kun Kovarin Tsekkiä vastaan asettui todella nimivahva Ruotsi ja Lacon Slovakiaa vastaan asettui aina vahvaotteinen Kanada. Siksi myös on selvää, että kummankin maalivahdin hermostuneisuus paistoi joissain otteissa läpi. Tämä välierä taasen saattaa rauhoittaa tilannetta, koska vastakkain ovat niin sanotusti isoveli ja pikkuveli eli toisilleen jo hyvinkin tutut vastustajat. Toki on myös mahdollista, että kyseinen hegemoniastatus menee myös yli ja maalivahtipeliin tulee lisää hermostuneisuutta. Olen kuitenkin analysoinut tilanteen ja näkisin, että Lacolla on potentiaalia parempaan, mikäli hän vain saa maksimoitua edes osan kisojen aiemmista otteistaan välierään. Mutta on kuitenkin melkoisen varmaa, että kummankaan maalivahdin suuriin epäonnistumisiin ottelu ei ratkea,
Puolustuksen osalta elämme hyvinkin jännittäviä aikoja, sillä yleisesti Slovakia on tunnettu niin sanotun "kultaisen sukupolven" tehohyökkääjistään, joiden nojalla puolustuspelaaminen on jäänyt vähän hunningolle, kun taasen Tsekki on kerännyt lähes joka vuosi todella kovatasoisen NHL-painotteisen alakerran. Tällä kertaa tilanne on kuitenkin täysin toisenlainen, sillä Slovakian puolustus on ehkäpä jopa koko kisojen kovinta kastia johtajanaan massiivinen järkälepuolustaja Zdeno Chara. Chara ei jää missään nimessä ainoaksi kovaksi puolustajaksi, sillä Slovakian rosterissa on mukana myös NHL-pakki Andrej Sekara ja KHL-tähtipakit Ivan Baranka ja Dominik Granak. Sen sijaan Tsekillä on aivan päin vastoin nimellisesti yksi kisojen heikoimmista pakkikalustoista, joskin pakisto on tähän mennessä toiminut vallan hyvin ja siitä todisteena luonnollisesti välieräpaikka. Tsekin puolustuksen oletuksellisesta tasosta kertoo kuitenkin jotain se tosiasia, että kyseisestä joukosta ei löydy käytännössä yhtään todellista nimimiestä. Puolustus menee siis nimellisesti ja oletuksellisesti varsin selvästi Slovakialle, mutta Slovakian ongelmana on ollut kovatahtinen loukkaantumissuma, joka on johtanut pakiston kutistumiseen aina kuuteen pakkiin ja muun muassa juuri aiemmin mainittu Dominik Granak on poissa pelistä. Sen sijaan Tsekeillä on tiettävästi kahdeksan puolustajaa kunnossa ja siten syvyyttä löytyy tarvittaessa. Näin ollen Slovakian huomattavasti nimekkäämpi pakkiosasto voi alkaa olemaan välierän lopussa jo tietyissä vaikeuksissa kovan peliajan takia, mutta toisaalta etenkin Chara ja Granak ovat tottuneet koviin peliaikoihin ja siten yhden päivän lepopäivä puolivälieristä voi tulla Slovakian pakiston pelastukseksi. On siis selvää, että lähtökohtaisesti Slovakian puolustus ja myös puolustuspelaaminen on nimien ja aiempien esitysten valossa vahvempaa, mutta ei kuitenkaan mitenkään erityisen merkittävästi, sillä Tsekkikin on osoittanut osaavansa puolustaa vähän nimettömämmälläkin alakerralla.
Hyökkäyspäässä jatkuu joukkueiden varsin tasainen taso, sillä todelliset tähtipelaajat ovat laskettavissa kummankin joukkueen rostereista melkeinpä yhden käden sormilla, joskin Tsekiltä löytyy kyllä ratkaisuvoimaa ainakin paperilla jonkun verran enemmän. Tsekin kruununjalokivat ovat johtajakapteeni Tomas Plekanec, Michael Frolik, Ales Hemsky ja David Krejci sekä Martin Erat. Edellä mainitut herrat luonnollisesti NHL-tähtiä. Lisäksi muun muassa KHL-tähdet Petr Prucha ja Petr Koukal takaavat hyökkääjistön kovan tason. Slovakian kovina kärkihyökkääjinä tunnetaan etenkin Tomas Kopecky ja Branko Redivojevic sekä pappaosaston Miroslav Satan ja Michal Handzus. Slaavilaisen kiekon jättiläisten Tsekin ja Slovakian joukkueiden hyökkääjistöistä ei siis löydy tällä kertaa 12 ylitaitavaa huippua, kuten on männävuosina totuttu usein näkemään, vaan myös kovaa työmoraalia ja nuoruutta löytyy, joskin toki edellä mainituiltakin todellisilta tähtinimiltä kyseisiä hyveitä luonnollisesti löytyy. Edellä mainitun pelaajaesittelylitanian tarkoituksena oli kuitenkin osoittaa, että todellista tähtitason ratkaisuvoimaa löytyy kummaltakin joukkueelta rutkasti, vaikkakaan ei siinä määrin kuin joskus aiemmin on totuttu. Kyseinen asia saattaa olla myös osaltaan se syy siihen, että joukkueet ovat nyt välierissä, sillä joukkuepelaamisessa roolitus on aina tärkeää. Kumpiko hyökkäyskalusto on sitten kovempi? Sanoisin, että Tsekin hyökkäyskalusto on laadun osaltaan laajempi, mutta todelliselta ratkaisuosaamiseltaan Slovakia saattaa vielä jopa hieman pidemmän korren, sillä Satanin ja Handzusin kaltaiset "pappataiturit", kuten Jaromir Jagr ja kumppanit loistavat tällä kertaa poissaolollaan Tsekin miehityksestä.
Näin ollen on selvää, että tämä lauantainen slaavitrilleri on lähtökohdiltaan hyvin tasainen ja ottelusta tuleekin varmasti niin sanottu "yhden maalin" -ottelu, vaikka maaleja saatetaankin mätkiä lopputulokseen enemmän kuin yhden maalin erolla, jos peli ratkeaa ennen täyttä aikaa. Näen tämän välieräparin lopputuleman kliinisen analyysini perusteella siten, että Slovakian maalivahtipelaaminen ja puolustuspää ovat ratkaisevassa asemassa, koska Tsekin aivan terävin esimerkiksi Jaromir Jagrin, Jakub Voracekin ja Patrik Eliasin johtama ratkaisuvoima puuttuu. On myös otettava huomioon se, että vaikka Plekanec ja kumppanit ovat aivan maailman terävintä hyökkääjä kärkeä hekin, niin mitään maali-iloittelua ei Tsekiltä ole aiemmin turnauksessa nähty. Näin ollen Slovakian voittomahdollisuudet ovat kaikkinensa luokkaa 80%, mutta tuo voitto voi tulla hyvin vasta varsinaisen peliajan jälkeen!
Slovakia voittaa 80% varmuudella tai tulee tasapeli 52% varmuudella!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti